Seireeni
Jos tulisit minua vastaan
Sörnäisten metroaseman liukuportaissa iltapäivällä kello 13:45:47 alkaisiko sydämeni takoa vielä pysäyttäisikö polvieni tutina portaat siihen paikkaan metron tunneliinsa kellon tauluunsa hikoilisivatko kaidetta tarraavat käteni kumin sulaksi sekunteissa katkoisivat jok’ikisen mastooni lukitun teräskahleen, Sukeltaisinko suin päin surman rotkoon?
Vai kääntäisinkö silmäni viileään kivisivuseinään, näpläisin kännykkäni kosketusnäytöttömän ruudun sormenjäljistä sumeaksi ja olisin lipuvinani tyynesti ylöspäin kohti nykyhetken tylsän turvallista tyventä
|